Suomi on yksi maailman parhaista lasten oikeuksien turvaamisesta

JUSSI HELLSTÉN / VISIT FINLAND
Suomi on sijoittunut yhdeksänneksi tämän vuoden Kids Rights Index -listalle.

Kansainvälinen lasten oikeuksien perusta Kids Rights on julkaissut vuosittaisen indeksinsä, joka kuvaa sitä, missä määrin maat ympäri maailmaa noudattavat ja ovat valmiita parantamaan lasten oikeuksia.

Yhteistyössä Erasmus-yliopiston kanssa tutkittiin kaikkiaan 163 maata lasten oikeutta elämään, terveyteen, koulutukseen ja suojeluun sekä lasten oikeuksien mahdollistamiseen.

Suomen tulos on viime vuonna parantunut, kun se sijoittui 16. sijalle.

Norja otti indeksin ensimmäisen sijan toisen vuoden peräkkäin, kun Portugalissa, Islannissa, Espanjassa ja Sveitsissä pyöristettiin viisi parasta. Toisen päädyn mittakaavassa olivat Vanuatu, Keski-Afrikan tasavalta ja Afganistan.

Suomi top 10 lasten oikeuksista

VISIT FINLAND / KATJA LÖSÖNEN
 Suomi on yksi kymmenestä maailman maasta, joka parhaiten kunnioittaa lasten oikeuksia, paljastaa KidsRights Index 2017.

Vuosittainen indeksi riviin maakohtaisista lasten oikeuksista, ja se kootaan kansainvälisten lasten oikeuksien perusta KidsRights ja Rotterdamin Erasmus-yliopistosta. Se kerää tietoja eri lähteistä ja tunnistaa maailmanlaajuiset teemat ja suuntaukset lasten oikeuksien alalla.

Suomi sijoitettiin kymmenenneksi yleiskilpailuun. Elämäryhmässä Suomi oli 18., Terveys oli 12., Koulutus 85., Suoja 13. ja Lapsi-oikeudet 35.-40.

Alkuun teki Portugal, jonka jälkeen Norja, Sveitsi, Islanti ja Espanja.

Indeksi korostaa, että taloudellisesti hyvät maat eivät välttämättä ylitä muita. Sijoitus ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit, joita heijastavat kehitysmaat, kuten Thaimaa ja Tunisia, joten se on kymmenen parhaan joukkoon.

Viime vuonna Suomi sijoittui yhdeksänneksi.

Suomi pysyy sosiaalisesti edistyksellisenä maailmanlaajuisesti

FINLAND PROMOTION BOARD/KEKSI/JUKKA RAPO

Sosiaalinen edistysindeksi on sijoittunut Suomeen toiseksi yleiseksi vuotuisessa kyselyssä.

Sosiaalisen edistyksen edellyttämässä kehityksessä tämän vuoden indeksi tarkasteli jälleen sosiaalisia ja ympäristöindikaattoreita, jotka määrittelevät sosiaalisen kehityksen kolme ulottuvuutta: perusihmiset tarpeet, hyvinvoinnin perusteet ja mahdollisuudet.

Kaiken kaikkiaan kaikkiaan 50 indikaattoria käytettiin 128 maata. Näistä suomalaisille löydettiin maailman suurin henkilökohtainen vapaus ja valinta sekä paras ravitsemus ja peruskoulutus.

Maa tuli myös kolmanneksi suvaitsevaisuuden ja osallisuuden indikaattoreihin, henkilökohtaisiin oikeuksiin ja suojeluun. Samaan aikaan tiedonsaanti ja viestintä Suomessa pidettiin neljänneksi suurimpana maapallolla.

Suomi laski yhden sijan viime vuoden sijoituksesta, kun Tanska oli kärkipaikka. Toisen asteikolla Keski-Afrikan tasavalta sijoittui viimeiseksi listalle.

Suomi sijoittui parhaiten perheille

 

FINLAND PROMOTION BOARD / KEKSI / RIITTA SUPPERI
Family Life Index on nimennyt Suomen parhaaksi maaksi ulkosuomalaisten perheiden joukosta 45 eri maasta eri puolilta maailmaa.

Ylimmäinen sijoitus koottiin alaluokkien kvartetista. Kolme näistä, mukaan lukien lastenhoidon ja koulutuksen saatavuus ja kustannukset sekä koulutuksen laatu, pidettiin maailman parhaina. Itse asiassa 70 prosenttia vanhempien vanhempien mielestä koulutuksen laatu Suomessa on erinomainen. Tämä ylittää selvästi maailmanlaajuisen 21 prosentin keskiarvon. Samaan aikaan perheiden hyvinvointi Suomessa sijoittui neljänneksi maailmanlaajuisesti.

Indeksi oli osa vuotuista Expat Insider -tutkimusta, jossa sijoittui yhteensä 67 maata sellaisten lisäindekseiden kautta, kuten elämänlaatu, kotoutuminen, ulkomailla työskentely ja henkilökohtainen rahoitus.

Kyselyssä keräsi yli 14 000 vastaajaa, jotka edustavat 174 kansallisuutta ja 191 maata. Suomen kokonaisasema tänä vuonna nousi 19: sta 32: een.

 

Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista

World Happiness Report 2016 Update on sijoittunut Suomi viidenneksi. Tämä edustaa yhden paikan siirtymistä viime vuoden positiosta.

Kaiken kaikkiaan 156 maan onnettomuustasoa tutkittiin käyttämällä tekijöitä, jotka sisälsivät asukaskohtaisen bruttokansantuotteen (BKT), terveen elinajanodotteen, sosiaalisen tuen, luottamuksen, mielestä vapauden tehdä elämäpäätöksiä ja anteliaisuutta.

Tanska, Sveitsi, Islanti, Norja otti listan neljä parasta kantaa. Samaan aikaan Burundissa, Syyriassa, Togossa ja Afganistanissa elämä oli vähiten onnellinen maailmassa.

Vuosikertomusta tuotti jälleen Sustainable Development Solutions Network, riippumaton maailmanlaajuinen tutkimuskeskusten, yliopistojen ja teknisten laitosten verkosto, jonka tavoitteena on kannustaa parempia elämää tukevien politiikkojen täytäntöönpanoon.

Tulokset julkaistiin 20. maaliskuuta järjestetyn YK: n maailmanlaajuisen onnensuopäivän valossa.

LAURI ROTKO / VISIT HELSINKI

Suomella on maailman suurin naisten työvoiman osallistuminen

Suomi on yksi maailman parhaista maista työskentelevänä naisena, The Economistin Glass-Ceiling Indexin mukaan.

Vuosikyselyssä arvioidaan tasoja, joilla naiset ympäri maailmaa nauttivat tasavertaisesti työelämässä.

Suomessa todettiin naisilla olevan maailmanlaajuisesti suurin työvoimaosuus, ja suurin osa naisista on suorittanut korkeakoulutuksen verrattuna miehiin.

Maa sijoittui toiseksi myös maailmanlaajuisesti sen osuuteen naisista parlamentissa.

Kaiken kaikkiaan indeksi kerättiin tietoja korkeakoulutuksesta, työvoimaosallistumisesta, palkasta, lastenhoitokustannuksista, äitiysoikeuksista, yritysten ja koulujen sovelluksista sekä edustuksesta vanhemmissa työpaikoissa. Jokainen maa sijoittui painotetun keskiarvon perusteella sen tulokseksi yhteensä 10 indikaattorilla.

Suomi sijoittui neljänneksi kokonaisuudessaan indeksiin, kun Islanti, Norja ja Ruotsi ylittivät luettelon. Toisessa päädyssä oli Japani, Turkki ja Etelä-Korea.

Lasi-katto-indeksi julkaistaan ​​joka vuosi merkitsemällä YK: n kansainvälinen naistenpäivä.

RIITTA SUPPERI/KEKSI/TEAM FINLAND

Suomi kuuluu EU: n digitaalisten maiden joukkoon

Suomi on yksi EU: n digitaalisista maista Euroopan komission julkaiseman digitaalisen talouden ja yhteiskunnan indeksin (DESI) mukaan. Muita huippulaatuisia esiintyjiä olivat Tanska, Alankomaat ja Ruotsi.

Suo- messa EU: n keskiarvo oli EU: n keskiarvoa parempi kaikissa DESI: n luokissa, jotka olivat liitettävyys, inhimillinen pääoma, Internetin käyttö, digitaalisen teknologian integrointi ja digitaaliset julkiset palvelut.

Suomi painottui erityisesti inhimillisen pääoman luokkaan: Suomen väestöstä 91 prosenttia on säännöllisiä Internetin käyttäjiä, ja suomalaisella työvoimalla on selvästi suurin osa EU: n tietotekniikan asiantuntijoista. Suomalaiset ovat myös erinomaisia ​​käyttämällä digitaalisia tekniikoita verkossa oleviin julkisiin palveluihin.

Tutkimuksessa todetaan myös, että maantieteellisten ominaispiirteiden vuoksi kiinteän laajakaistan käyttömahdollisuus on 97 prosenttia suomalaisista kodeista. Suhteessa tuloihin laajakaista on myös erittäin edullinen.

Yleisesti ottaen tutkimuksessa todetaan, että EU: n jäsenvaltiot ovat edistyneet esimerkiksi digitaalisen digitaalisen digitaalistrategian julkaisemisen viime vuonna julkaisemalla yhteydet, digitaaliset taidot ja julkiset palvelut.

“Yhä useammat ihmiset, yritykset ja julkiset palvelut menevät digitaaliin”, sanoo digitaalisten sisämarkkinoiden varapuheenjohtaja Andrus Ansip.

Raportissa kuitenkin todetaan, että edistyminen EU: ssa hidastuu, ja kehottaa jokaista jäsenvaltiota ryhtymään toimiin digitaalisen suorituskyvyn ja talouksiensa edistämiseksi.

ISTOCK.COM/SHOO_ARTS

Suomalainen demokratia ja hallinto ovat suuria

Kestävän kehityksen indikaattoreiden viides painos (SGI) on pitänyt Suomen nykyisiä toimintalinjoja onnistuneesti varmistaakseen sen tulevaisuuden elinkelpoisuuden.

Saksan Bertelsmannin säätiön kokoama SGI arvioi 41 erittäin kehittyneitä OECD: n ja Euroopan unionin valtioita poliittisen toiminnan, demokratian ja hallinnon indekseihin.

Näin ollen yleishyödylliset palvelut pyrkivät käsittelemään jotain näiden valtioiden keskeisistä sosiaalipoliittisista kysymyksistä 2000-luvun alkupuolella: miten kestävän kehityksen mukaiset poliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa ja varmistaa, että poliittinen päätöksenteko asettaa pitkän aikavälin tavoitteita?

Suomi sijoittui toiseksi demokratian ja hallinnon indekseihin, ja sitä pidettiin “demokratian mallina, joka on luonut demokraattisen perustan hallinnon uudistukselle, ongelmanratkaisulle ja sosiaaliselle parannukselle”.

Samaan aikaan Suomi tuli viidentenä politiikan tehokkuusindeksissä, jossa käsitellään taloudellisen kehityksen, ympäristönsuojelun ja sosiaalipolitiikan kestävyyden ulottuvuuksia.