Suomen Historia

Nykyisin Suomi asui noin 8 000 itärannikolla, kun jäätiköiden pohjoinen vetäytyminen alkoi, ja noin tuolloin neoliittiset ihmiset muuttivat maahan. Suomen kansan eepoksen, Kalevalan, legendojen mukaan nämä varhaiset asukkaat olivat myyttisen maan Pohjolan kansoja, joita vastaan ​​suomalaisten kanssa tunnistetut Kalevala-ihmiset kamppaili; kuitenkin arkeologiset ja kielelliset todisteet alueen esihistoriasta ovat hajanaisia.

Suomalaisen esihistoriallisen perinteisen näkemyksen mukaan suomalaisten esi-isät muuttivat länteen ja pohjoiseen heidän isäntänsä Volga-joen valuma-alueella toisen vuosituhannen aikana B.C., saapuvat Itämeren etelärannalle jonkin aikaa seuraavalle vuosituhannelle. Tämän kansanhistorian mukaan varhaiset suomalaiset alkoivat siirtyä nykyisestä Virosta Suomeen ensimmäisellä vuosisadalla A.D ja asettuivat Suomenlahden pohjoisrannikolle. Viimeaikaiset tutkimukset, jotka viittaavat siihen, että suomalaiset saapuivat alueelle paljon aikaisemmin, ehkä 3000 BC, ovat kyseenalaistaneet tämän perinteisen näkemyksen.

Sekä perinteiset että nykyaikaiset teoriat ovat yhtä mieltä siitä, että viittaamatta tähän esihistorialliseen aikaan ei pitäisi puhua suomalaisesta kansasta vaan pikemminkin suomalaisista heimoista, jotka asettuivat nykyiseen Etelä-Suomeen, laajenivat asteittain rannikolla ja sisämaassa ja sulautuivat lopulta toisiaan, absorboivat alkuperäiskansoja. Heimojen joukossa olivat suomalaiset, jotka asuivat Lounais-Suomessa ja joista oli peräisin Suomi, suomalainen sana Suomi. Tavastialaiset, toinen suomalainen heimo, asuivat sisämaassa Etelä-Suomessa; karjalaiset eläivät kauempana itään nykyisen Karjalan kannan ja laatokan alueella. Suomenlahden etelärannikolla olivat virolaiset, jotka puhuivat suomea läheisesti sukua olevan suomalais-ugrilaisen kielen. Suomalaisten pohjoispuolella olivat lappit (tai sami), jotka puhuivat myös suomalais-ugrilaisella kielellä, mutta jotka vastustivat asumiseen suomalaisten kanssa.

Esihistorialliset suomalaiset kansat saavuttivat rautakauden kehitystason ja yhteiskunnallisen järjestäytymisen heimon vaiheessa. Nämä suomalaiset heimot uhkasivat yhä enemmän poliittisesti kehittyneemmät skandinaaviset kansat länteen ja itäiset slaavilaiset kansa.

Lue lisää

Suomen demokratian perustaminen

Sisällissodan lopussa toukokuussa 1918 pääministeri Svinhufvudin hallitus istui jälleen Helsingissä. Monet suomalaiset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tasavallan perustamisesta 6. joulukuuta 1917 ilmestyneessä itsenäisyysjulistuksessa. Monarkistinen mielipide oli laajalle levinnyt keskiluokkaisten suomalaisten keskuudessa sisällissodan jälkeen kahdesta syystä: monarkistinen Saksa oli auttanut valkoisia voittamaan punaiset, ja monarkia tuntui pystyvän tarjoamaan vahvaa hallitusta ja siten suojelemaan maan paremmin. Koska useimmat […]